Tärkeät asiat

 SEIS! Olen jo perillä. Tänään ei ole pakko pelastaa  maailmaa eikä edes koko Suomea. Myönnän, että olen sujahtanut moodiin, josta läheiseni jo minulle huomauttivat. Yritän pakonomainesti olla ukkini veroinen, isänmaan puolustaja ja pelastaja. Sotaveteraanit ansaitsevat kunnioitukseni ja sen että Suomi pysyy turvassa. Olen sen velkaa heille ja tuleville sukupolville.

Jätä maapallo vähän paremmaksi kun lähdet täältä on sinällään hyvä ohjenuora. Mutta ei jos se kahlitsee ja estää näkemästä maailman kauneutta, pysähtymättä. Suorittaminen läheisten ihmissuhteiden tai omasta hyvinvoinnista huolehtimisen kustannuksella on järjetöntä. Minulla on  yksi elämä ja on vastuullani mihin aikani ja tarmoni käytän. Läheisten huomioiminen ei estä minua olemasta yhteiskunnallisesti aktiivinen.

Maailma on huolia täynnä, jos sitä katsoo siltä kantilta. Historia ja kulttuuri opettavat, että asioilla on taipumus järjestyä. Minulle tärkeintä on opetella katsomaan lähelle, omaan sydämeeni. Yhteys itseeni ja omiin arvoihini on kaikkein tärkeintä. Ja ne ihmiset, jotka juuri nyt ovat lähelläni. Unohtamatta poikaani Patrikia, joka on nyt töissä Washingtonissa. Häntä minun on kovin ikävä.